Eilen vaimo meni tietokoneelle aina, kun itse poistuin, istui siellä mitään puhumatta. Yritin tehdä asiaa työhuoneeseen ja katsoa vähän, mitä se puuhasi, vakoilla sivuhistororiaa. Mutta se oli poistanut kaiken. Jotain sillä on mielessä. Sähköposteja se ainakin kuului kovasti naputtelevan.

Tuttu tunne nostaa rumaa päätään minussa vaikka yritän sen selittää hiljaiseksi: mustasukkaisuus. En tiedä, johtuuko mikä mistäkin mutta yhtenä kesälomareissuna, kun mentiin bussilla vaimon kanssa hotellille, se katsoi niitä latinoja liian pitkään ja menetin täysin malttini. Jätin sen hotelliin ja läksin yöhön yksin, se yritti juosta perään ja selittää, ettei siinä mitään ollut. En tiedä. Jotenkin vaan menetin itseni hallinnan ja läimäisin vaimoa avokämmenellä. Se säikähti, minä säikähdin ja kaikki pimeni. En muista, mitä sitten tapahtui. Se sama musta pilvi on nyt taivaalla. Pelkään menettäväni hänet, pelkään taas lyöväni, pelkään itseäni.

Minun on lähdettävä nyt ulos.